Kulttuuri ja liikkuminen ovat tärkeä osa monen elämää, mutta miten saada aktivoitumaan ne, jotka eivät palveluja juuri käytä tai joilla on esteitä niiden käytössä?


Kulttuuri ja liikkuminen ovat tärkeä osa monen elämää, mutta miten saada aktivoitumaan ne, jotka eivät palveluja juuri käytä tai joilla on esteitä niiden käytössä?

Siinä on kysymys, jota kaupunki pyrkii ratkomaan lukuisin erin tavoin. Nuo ratkaisut ovat tärkeitä, sillä liikkumisen lisäksi kulttuuri vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Apulaispormestari Sanna Vesikansa huomauttaa, että paljon on jo kaupunkiorganisaatiossa tehty mutta tehtävää riittää edelleen.

Hänen mielestään keskeinen kysymys kuuluu, miten purkaa osallistumisen esteitä.

– Onko este esimerkiksi se, että on vaikeuksia liikkumisessa? Vai kenties tarvittaisiin mukaan tuttava tai kaveri, koska yksin lähtemiseen on liian korkea kynnys.

Vesikansa huomauttaa, että kaupungin on kuunneltava tarkkaan asukkaitaan ja kerättävä palautetta siitä, mitä ja miten he haluavat harrastaa. Tällaisia kysymyksiä ratkomalla voidaan edistää nykyistä laajemman joukon elämänlaatua – hyvinvointia ja terveyttä.

Kaupunki teki yhdessä Harvardin yliopiston ja Bloombergin säätiön kanssa selvitystä siitä, miksi ikäihmiset eivät lähde liikkeelle.

– Meillä on visainen kysymys ratkaista, kuinka näitä erilaisia esteitä poistetaan. Yllättävän usein esteenä on kaverin puute. Tässä onneksi vapaaehtoisten ja kaupungin yhteinen Kulttuurikaverit-palvelu tekeekin ansiokasta työtä, mutta lisää keinoja kaivataan.

Rockia vai oopperaa?

Helsingissä on tarjolla kulttuuripalveluja hyvin laajasti ja tasapuolisesti. Vesikansa huomauttaa, että jokaisen asukkaan tulisi voida pitää kiinni itselleen tärkeistä asioista ikääntyessäänkin. Yksi tykkää iskelmästä, toinen rockista, jazzista tai oopperasta – ja jos ne kiinnostavat myös myöhemmällä iällä, niitä olisi kyettävä seuraamaan silloinkin.

Hienoja esimerkkejä löytyy jo.

– Helsingin kaupunginkirjaston kotipalvelu vie kirjoja kotiin heille, jotka eivät esimerkiksi sairauden tai liikuntaesteen vuoksi voi asioida paikan päällä. Kotihoidon asiakkailla on videoyhteys kirjaston järjestämiin lukutuokioihin, joissa luetaan yhdessä.

Kaupunginmuseo on puolestaan yhdessä sote-palveluiden kanssa koonnut muistojen matkalaukun, joka kiertää seniorikeskuksien ryhmissä. Laukkuun on koottu erilaisia esineitä eri vuosikymmeniltä, monille lapsuudesta tuttuja.

Muistisairaan epävakaassa ja epävarmassa maailmassa on turvallista saada yhteys omaan historiaan ja sitä kautta tukea nykyisyydestä selviämiseen. Vesikansan mielestä tämä on loistava esimerkki siitä, kuinka tärkeää kulttuuri on vanhustyön kehittämisessä.

– Kulttuuri tuo ihmisiä yhteen ja auttaa pitämään yllä sosiaalisia suhteita, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti tosi moneen asiaan, Vesikansa sanoo.

– Meillä on valtavasti mahdollisuuksia. On vain osattava hyödyntää niitä oikein ja löytää yksilöllisiä tapoja.

Kulttuurin vaikuttavuus merkittävä

Taiteen ja kulttuurin vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on julkaistu kiinnostavia tutkimuksia.

Kulttuurijohtaja Mari Männistö muistuttaa esimerkkinä Maailman terveysjärjestön WHO:n vastikään julkaisemasta raportista, joka kokosi yli 900 tutkimusta taiteen ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Yhteys osoitettiin selvästi.

– Kulttuurin ja taiteen kokeminen ja tekeminen voivat tukea ja auttaa hyvin erilaisissa sairauksissa, niistä toipumisessa tai ennaltaehkäistä niitä, Männistö sanoo.

Hänen mielestään on hienoa, että Helsingissä ymmärretään yli toimialarajojen yhteiset tavoitteet edistää ihmisten hyvinvointia. Ja että jokainen toimiala edistää kaupunkilaisten terveyttä tuomalla oman osaamisensa ja keinonsa osaksi yhteistä ratkaisua.

Samaan aikaan on tärkeää saada mukaan laajasti myös muita kulttuuritoimijoita.

– Korona-aika on koetellut rankasti sekä ikääntyneitä että kulttuurialan ammattilaisia ja organisaatioita. On hienoa, että juuri tähän ajankohtaan olemme voineet avata uuden avustushaun iäkkäiden kulttuuripalveluiden edistämiseksi Helsingissä.

Haku aukesi helmikuun alussa. Avustuksia kohdennetaan lähi- ja etäpalveluiden sekä niiden saavutettavuuden parantamiseen, vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen sekä taiteen ja kulttuurin toimijoiden osaamisen vahvistamiseen ikääntyneiden moninaisista tarpeista.

– Tavoitteenamme on, että saamme taiteen ja kulttuurin toimijoiden sekä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa yhdessä liikkeelle jotain sellaista, mistä seuraa pidemmällä aikavälillä kestäviä tapoja turvata ikääntyneiden yhteys taiteeseen ja kulttuuriin. Tavoitteena on lisäksi luoda samalla kiinnostavia työmahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin ammattilaisille, Männistö kertoo.

Ikääntyneiden kulttuuripalveluja kehitettäessä erityistä huomiota kiinnitetään myös etäpalveluiden vuorovaikutteisuuteen sekä siihen, että ikääntyneet osallistuvat itse palveluiden kehittämiseen.

– Toiveissa on, että toimintaan saataisiin avustushakujen kautta myös innovatiivisia yhteistyö- ja kumppanuuskuvioita. Monipuolisia yhteistyökumppaneita tarvitaan mukaan varmistamaan myös, että tieto kulttuuripalveluista tavoittaa ikääntyneet kaupunkilaiset – siitä huolimatta, että monet tavoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta.

Töissä kahdella toimialalla

Kehittämisasiantuntija Jenni Räsänen yhdistää työkseen kahta toimialaa, sosiaali- ja terveys- sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa. Kun hän kymmenen vuotta sitten aloitti työssään, toimialojen yhteistyö sekä ymmärrys taiteen ja kulttuurin moninaisista vaikutuksista ei ollut kovin vahvaa.

– Toki esimerkiksi hoivakodeissa oli erilaista kulttuuritoimintaa jo silloin, mutta kehittäminen oli usein yksittäisten työntekijöiden harteilla. Vähitellen, järjestelmällisen yhteisen kehittämisen tuloksena, ymmärrys taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksista vanhustyössä on laajentunut merkittävästi. Myös taide- ja kulttuurikentän sekä vanhustyön yhteistyö on nykyään moninaista. Pitkäjänteisen työn tulokset näkyvät selkeästi.

Räsäsen työtä on rakentaa erilaisia verkostoja tuomaan yhteen eri alojen ammattilaisia: esimerkiksi soten henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti taiteen, kulttuurin ja luovuuden mahdollisuuksista vanhustyössä.

–Vanhustyön ammattilaiset ovat voineet laajentaa osaamistaan luovien menetelmien mahdollisuuksista vaikkapa vuorovaikutuksessa: kuinka kommunikoida, kun hoidettava ei löydä sanoja eikä ole puhunut pitkään aikaan. Luovien menetelmien hyödyntäminen työssä voi tukea myös henkilöstön työhyvinvointia.

Mainittakoon, että muutkin kuin ikääntyvät otetaan huomioon. Esimerkiksi lapsia varten toimivat kulttuurikummit, jotka kutsuvat vuonna 2020 tai sen jälkeen syntyvät helsinkiläislapset vähintään kahteen tapahtumaan. Kummius jatkuu lapsen koulun alkuun asti.

Empatiaa ja telepatiaa

Kulttuuriohjaaja Päivi Turunen tiivistää työnsä kahteen lyhyeen virkkeeseen: Mahdollistaa ihmisten osallisuus ja osallistuminen ympäristöönsä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikka mitä.

Turunen toimii Kontulan seniorikeskuksessa. Käytännön työ on esimerkiksi ryhmien vetämistä, tapahtumien järjestämistä, tiedon etsimistä ja jakamista, ihmisten yhteen saattamista ja motivoimista.

Hän on huomannut, että ihmisten tarve osallistua ja kokea eri asioita ei häviä vuosien karttuessa, vaikka itseilmaisu kaventuisikin.

– Tehtäväni on tukea hyvinvointia ja toimintakykyä taiteen ja kulttuurin keinoin, missä tarvitaan mielikuvitusta. Ikääntynyt ei välttämättä osaa sanoittaa tarpeitaan, joten meiltä vaaditaan paljon empatiaa, sympatiaa, kykyä ymmärtää tarpeita sekä pikkuhippunen telepatiaa. Ennen kaikkea meidän on kyettävä astumaan toisen ihmisen kenkiin ja ymmärtää hänen elämäntilannettaan.

Turusen mielestä yhteiset ja henkilökohtaiset kasvokkaiset kohtaamiset ovat parasta, mutta etenkin korona-aika osoitti, että myös etälaitteiden avulla voidaan tehdä paljon hyvää.

Hän toivoo, että kotihoidon hankkeen laitekokeilut voitaisiin laajentaa, sillä ne tarjoavat yhden tärkeän tavan ihmisten tavoittamiseen. Kuvan kera kohtaaminen on parempi kuin puhelinsoitto, sillä ilmeet ja eleet ovat tärkeä osa selkoviestintää.

Poikkeusaikana laitteen avulla on pidetty yhteisiä lehdenlukutuokioita, lounastaukoja, miljonäärivisailuja, jumpparyhmiä ja tehtiin mielikuvitusmatkoja.

Etäryhmien vetäjiä voivat olla kaupungin työntekijöiden lisäksi myös erilaiset yhdistykset ja opiskelijat.

Palaute etälaitteen avulla synnytetystä toiminnasta on ollut positiivista. Kiitoksia on tullut myös omaisilta, jotka olivat tiukimpien koronarajoitusten aikaan hyvinkin huolissaan vanhoista läheisistään.

Rakenteet valmiina

Kaupungin päättäjät ovat nostaneet valtuustokautensa tärkeäksi tavoitteeksi asukkaiden terveydenhoidon ja hyvinvoinnin edistämisen. Tätä varten on luotu omat hallinnolliset rakenteet, ja kattava ohjelma kulkee nimellä Stadin HYTE.

– HYTEn johtamisen ja toiminnan organisoinnin rakenne voi kuulostaa tosi tylsältä hallinnolta, mutta sen aikaansaaminen oli merkittävä askel saada hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kiinteäksi osaksi kaikkien toimialojen toimintaa, Sanna Vesikansa sanoo.

Huomiota suunnittelussa ja toiminnassa kiinnitetään ikääntyviin, sillä väestön keski-ikä nousee myös Helsingissä.

Moni huomasi kulttuurin mittavan vaikutuksen omaan elämänlaatuun keväällä, kun kaikki tapahtumat peruttiin.

Vesikansalta jäi keväällä ja syksyllä monta teatteriesitystä väliin eikä hän voinut viedä iäkästä äitiään tämän rakastamaan oopperaan.

Hän on yhdessä äitinsä kanssa tuumaillut, miten laajasti yksittäiset kulttuurikokemukset voivat vaikuttaa ihmiseen. Niiden jälkeen nukkuukin paremmin.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Katja Tähjä


Lisätietoa avustuksesta iäkkäiden kulttuuritoiminnan edistämiseksi



Ajankohtaista

Nuorten helsinkiläisten kuntavaalipaanelit Helsinki-kanavalla 4.3.

Helsinkiläiset poliittiset nuorisojärjestöt ovat perinteisesti järjestäneet vaalivuosin...

HelsinkiSeikkailu – pelillistettyä oppimista lapsille vapaa-ajalle

Helsingin perusopetuksessa laajasti käytetty Seppo-oppimispeliympäristö on saatu käyttö...

Helmet-kirjastoissa vietetään Satakielikuukautta

Helmet-kirjastoissa vietetään Satakielikuukautta maanantaista alkaen. Kuukauden aikana ...

Hiilineutraalin Helsingin tekijät: Ulla Vuolle pienentää sosiaali- ja terveystoimialan päästöjä

- En ole koskaan kokenut, että ilmastotyö olisi jotenkin ylimääräistä lisätyötä. Päinva...