Helsingin turvallisuuskysymyksiä ratkotaan niin kaupungin, viranomaisten kuin järjestöjenkin yhteistyöllä, mutta kaupunki on vastuussa kokonaiskuvan hallinnasta. Näin tieto ei pääse sirpaloitumaan.


Helsingin turvallisuuskysymyksiä ratkotaan niin kaupungin, viranomaisten kuin järjestöjenkin yhteistyöllä, mutta kaupunki on vastuussa kokonaiskuvan hallinnasta. Näin tieto ei pääse sirpaloitumaan.

Turvallisuustyö käsitteenä pitää sisällään uusiin ilmiöihin reagoimista, infrastruktuurin ylläpitämistä ja korjaamista, paljon sosiaalityötä ja vakavien uhkien ennakointia, mutta myös hyvin pienten ongelmien ratkomista. Kun puhutaan kaupungeista, turvallisuustyön ytimessä ovat aina kaupunkilaiset.

Helsingissä turvallisuusasioiden kokonaisuudesta huolehtii kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikkö, joka tekee yhteistyötä kaupungin toimialojen ja liikelaitosten kanssa.

- Yhteistyö on avainsana kaikessa toiminnassamme ja meille on välttämätöntä olla hyvin verkostoituneita. Siksi meillä työskentelee myös poliisista virkavapaalla oleva poliisikoordinaattori, kertoo vs. valmiuspäällikkö Katariina Kainulainen-D'Ambrosio.

- Tehtävänämme on pysyä kartalla siitä, minkälaisia ilmiöitä eri alueilla nousee ja koordinoida laajalti kaupunkiympäristössä tehtävää turvallisuustyötä. Teemme myös varautumistyötä erilaisia häiriötilanteita varten, aina pienistä sähkökatkoista poikkeusoloihin. Pyrimme olemaan valmistautuneita lähes kaikkeen, selvittää Kainulainen-D'Ambrosio.

Koska työtä tehdään ihmisiä varten, kaupungin henkilökunnan läsnäolo varsinkin alueellisissa muutoksissa on tärkeää. Kaupunkilaisia kuullaan ja heitä halutaan osallistaa.

- Kaupunkilaisille on myös tärkeää saada suora yhteys kaupungin työntekijöihin silloin, kun alueille on suunnitteilla muutoksia. Suora keskusteluyhteys on tärkeää molempiin suuntiin ja luottamus lisää turvallisuudentunnetta, kertoo Kainulainen-D'Ambrosio kaupungin toimintatavoista.

- Sitten kun puhutaan isommista ilmiöistä tai huolista, me olemme mukana verkostoissa, joissa eri alueen vastuutahot ratkovat isoja kokonaisuuksia. Me turvallisuus- ja valmiusyksikössä ylläpidämme turvallisuustilannekuvaa.

Turvallisuuden ylläpitäminen vaatii pitkäjänteistä työtä

Helsinkiläisten turvallisuudentunnetta mitataan kolmen vuoden välein ja se on noussut tasaisesti. Tällä hetkellä huolta asukkaiden keskuudessa herättävät erityisesti sosiaaliset ongelmat esimerkiksi päihteiden väärinkäytön kanssa, nuorten tilanne ja liikenneturvallisuus.

- Nuorison keskuudessa ei onneksi ole havaittu kasvanutta turvallisuuteen liittyvää ongelmaa, lähinnä kyse on siitä, että koronavuoden aikana ennestään huonosti voineet nuoret voivat vieläkin huonommin. Se on asia, joka otetaan kaupungilla erityisen vakavasti, kuvaa vs. valmiuspäällikkö Kainulainen-D'Ambrosio.

- Sama ilmiö koskee myös asunnottomia, nyt kun koronan myötä useita päiväkeskuksia on ollut suljettuna. Kaupungissa onkin panostettu kaikkien kohdalla jalkautuvaan työhön, eli ennen esimerkiksi nuorisotaloilla työskennelleet ihmiset ovat jalkautuneet kaduille.

Turvallisuus- ja valmiusyksikön työssä on useita tulokulmia, joista asioita tulee Kainulainen-D'Ambrosion mukaan tarkastella.
- Esimerkiksi turvallisuudentunteessa on usein kyse nimenomaan tunteesta. Jollekin poliisipartion näkyminen katukuvassa voi tuoda turvallisen olon, jollekin toiselle se taas on merkki siitä, että jotain on pielessä.

Kainulainen-D'Ambrosion mukaan yksi merkittävä osa kaupunkilaisten turvallisuudentunteen ylläpitämisessä on se, miten kaupunkiympäristöä huolletaan ja hoidetaan.
- Esimerkiksi jos katulamput repsottavat pitkään, se luo tunteen, että kukaan ei huolehdi asioista ja se itsessään luo turvattomuutta. Kaupungissa tärkeintä on kuitenkin juurisyiden ratkominen. Kaupungin turvallisuuden ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä, joka ei valmistu koskaan.

Kuva poistettu.

Helsingin kaupungin valmiuspäällikkö Katariina Kainulainen-D'Ambrosio koordinoi kaupungissa tehtävää turvallisuustyötä.

Asuinalueiden ongelmia ratkottava kaikkia kaupunkilaisia ajatellen

Aiemmin turvallisuus- ja valmiusyksikkö oli enemmän mukana myös alueellisessa työssä ja osallistui aktiivisena toimijana ongelmien ratkaisuun. Nyt yksikkö pysyy kartalla ilmiöistä verkostojensa kautta ja esille nousevia tilanteita on hoitamassa laaja joukko ihmisiä ja toimijoita. Yhdyskuntatyöntekijä Soile Atacocugu tekee työtä sosiaali- terveystoimialalla.



Yhdyskuntatyöntekijä Soile Atacocugu ratkaisee työssään alueellisia ongelmia.

- Työnkuvaani on vaikea eritellä tarkasti. Minun vastuualueeni Helsingissä on pohjoinen alue ja pyrin tuntemaan asukasyhdistyksiä, asukkaita ja muita alueellisia toimijoita, ja heidän esiin nostamiaan huolia ja ilmiöitä, tiivistää Atacocugu.

Hyvä esimerkki hänen työstään on Maunula-talon ympäristön käytöstä herännyt huoli alueella.
- Eräs paikallinen toimija otti minuun yhteyttä ja kertoi, että ostoskeskuksen myötä kadonneet pubit ovat jättäneet joukon ihmisiä vaille paikkaa, joissa viettää päiväänsä. Moni heistä tapaa toisiaan Maunula-talon edessä tai sen lähiympäristössä päivittäin. Osa asukkaista kokee päihteidenkäyttäjien aiheuttavan turvattomuutta, kun he asioivat esimerkiksi pankkiautomaatilla, kuvaa Atacocugu melko tyypillistä tilannetta.

Yhdyskuntatekijän työ on pitkälti verkostojen tuntemista, mutta myös alueiden tilanteen näkeminen asukkaiden silmin on tärkeää.
– Maunulan tapauksessa lähdin itse tutustumaan Maunulaan jalan, jututin muun muassa etsivää lähityötä sekä paikallista asukasta ja pohdin mitä muita toimijoita lähellä Maunula-taloa on. Kävelin sisään lähimpään kirkkorakennukseen juttelemaan diakonin kanssa. Otin seuraavaksi yhteyttä Oulunkylän seurakunnan diakoniaan ja jalkautuvan päihdetyön Jelppiin. hän kertoo.

- Nyt olemme keränneet joukon lähialueen toimijoita, joilla on mahdollisuus olla mukana tilanteen ratkaisemisessa. Yksi ratkaisu oli alkaa tarjota kerran viikossa, Helsingin ruoka-apu hanketta hyödyntäen, alueen tilassa aamupalaa, josta samalla sai mukaan myös hävikkiruokakassin. Samalla on mahdollisuus luoda kontakti alueella päihdetyötä tekeviin työntekijöihin ja erilaista toimintaa tarjoaviin toimijoihin. Jos palveluita saadaan parannettua, niin tilanne luonnollisesti jonkin verran rauhoittuu ja turvallisuudentunne lisääntyy. Tämä voisi luoda pohjaa esimerkiksi kokoaikaiselle päiväkeskukselle tai muulle palvelulle, vaikka järjestön toimesta, jos havaitaan, että matalan kynnyksen palveluille on alueella käyttöä, kiteyttää Atacocugu.

Kun puhutaan ratkaisuista kaupunkitilassa, Atacocugun mielestä yksi asia tulee muistaa.
– Kaikki asukkaat, myös häiriötä aiheuttavat ihmiset, ovat kaupunkilaisia ja kaikilla kaupunkilaisilla on oikeus kaupunkitilaan. Tilanteita ei siis ratkaista siivoamalla häiriöitä jonnekin piiloon, vaan asiaa on pohdittava syvemmin ja etsittävä ratkaisu, joka parhaiten palvelee kaikkia osapuolia.

Kirjoitus on osa Nordic Safe Cities -järjestön Safe City Tour -viikkoa. Nordic Safe Cities (NSC) on Pohjoismaisen ministerineuvoston vuonna 2016 perustama Pohjoismaiden turvallisuuteen keskittyvä voittoa tavoittelematon verkosto. NSC:n toiminnalla pyritään vaikuttamaan myönteisesti kaupunkien turvallisuuteen ja torjumaan vastakkainasettelua sekä väkivaltaista ääriajattelua. Helsinki on osallistunut verkoston toimintaan sen alusta alkaen.


Teksti: Vilja Roihu/Stooritaivas Oy
Kuvat: Aki Rahikka/Stooritaivas Oy

Ajankohtaista

Nuorten helsinkiläisten kuntavaalipaanelit Helsinki-kanavalla 4.3.

Helsinkiläiset poliittiset nuorisojärjestöt ovat perinteisesti järjestäneet vaalivuosin...

HelsinkiSeikkailu – pelillistettyä oppimista lapsille vapaa-ajalle

Helsingin perusopetuksessa laajasti käytetty Seppo-oppimispeliympäristö on saatu käyttö...

Helmet-kirjastoissa vietetään Satakielikuukautta

Helmet-kirjastoissa vietetään Satakielikuukautta maanantaista alkaen. Kuukauden aikana ...

Hiilineutraalin Helsingin tekijät: Ulla Vuolle pienentää sosiaali- ja terveystoimialan päästöjä

- En ole koskaan kokenut, että ilmastotyö olisi jotenkin ylimääräistä lisätyötä. Päinva...