Jätkäsaaren Hyväntoivonpuisto on pitkäikäisempi kuin sitä ympäröivät rakennukset, puiston suunnitelleet maisema-arkkitehdit arvioivat. Siitä tulee viiden hehtaarin metsä. Hyväntoivonpuistoa verrataan usein Kaivopuistoon, ja pinta-alaa puistoilla onkin yhtä paljon.


Jätkäsaaren Hyväntoivonpuisto on pitkäikäisempi kuin sitä ympäröivät rakennukset, puiston suunnitelleet maisema-arkkitehdit arvioivat. Siitä tulee viiden hehtaarin metsä. Hyväntoivonpuistoa verrataan usein Kaivopuistoon, ja pinta-alaa puistoilla onkin yhtä paljon.

Hyväntoivonpuisto on kantakaupungin uusin puistoalue. Viiden hehtaarin aluetta verrataan toisinaan esimerkiksi Kaivopuistoon, onhan puistoilla yhtä paljon pinta-alaa. Kaivopuiston iäkkäiden puiden rinnalla Hyväntoivonpuiston taimet saattavat vaikuttaa melko vaatimattomilta.

Kaupungin puisto- ja viheraluesuunnittelun projektipäällikkö Petra Rantalainen lupaa, että kärsivällisyys palkitaan. Nuoret taimet tarvitsevat hieman aikaa.

”Hyväntoivonpuistossa on todella runsaasti puita ja melko isojakin taimia, mutta ovathan ne toki pieniä, jos vertaa yli satavuotiaisiin puihin”, selittää Rantalainen.

Kahdenkymmenen vuoden päästä puiston yleisilme tulee olemaan todella metsäinen. Puiston suunnittelussa mukana olleet VSU maisema-arkkitehdit ovatkin todenneet, että puistosta tulee pitkäikäisempi kuin sitä ympäröivistä rakennuksista.

Vaativien olosuhteiden alue

Hyväntoivonpuiston suunnittelussa inspiraatiota haettiin historiasta. Esimerkiksi vanhat kartat ovat innoittaneet sinisen pyörätien toteuttamiseen: nyt jokea muistuttavalla kulkuväylällä tahdotaan nähdä ihmisvirta.

Entisaikojen tarinat kohtaavat kuitenkin nykypäivän haasteet, sillä Hyväntoivonpuiston suunnittelussa on täytynyt ottaa huomioon niin puiston alla sijaitseva jäteasema kuin korkeuserot. Onneksi kasvualustaa riittää: lukuun ottamatta Airut-parkin päällä olevaa ohuempaa aluetta on puistossa kantava kasvualusta 1,8 metriä.

”Puiston kasvillisuuden suunnittelu on monivaiheinen prosessi. Kasvillisuuden ja puuston valintoja ohjaa Helsingin kaupungin oma lin­jaus, ja sen lisäksi jokaista aluetta suunnitellessa kuullaan niin kasviasiantuntijoiden kuin ylläpidonkin näkemyksiä”, kertoo Rantalainen.

Hän tietää, että lähialueen asukkaat toivovat erityisesti kukkivia puita sekä erilaisia hedelmäpuita ja marjapensaita. Jo nyt kaupunkilaisten käytössä olevassa Hyväntoivonpuiston pohjoisessa osassa on runsaasti puita.

Metsäisen alueen vastapainoksi tulevaisuudessa rakentuva osa tulee keskittymään toisenlaiseen kasvillisuuteen – yli kilometrin pituiseen puistoon haluttiin maisemallista vaihtelua, ja monipuolinen lajisto on edellytys puiston hyvinvoinnille.

Yli sata mäntyä

Satojen puiden Hyväntoivonpuistosta voi bongata lähes kaksikymmentä eri puulajia. Lajiluettelosta löytyy niin amerikanlehmus, pilvikirsikka kuin metsävaahtera. Puistossa on myös keskusta-alueen puistoksi harvinaisen paljon havupuita, sillä sinne on istutettu yli sata mäntyä.

Staran vihertyönjohtaja, arboristi Sami Kiema ennustaa, että havupuiden määrä lisääntyy kaupunkikuvassa tulevaisuudessa.

”Niiden käyttö koki aikoinaan inflaation, kun happosateet ja kaupunkien päästöt muuttivat neulaset ruskeiksi ja saivat ne putoamaan”, selittää Kiema.

Viime aikoina puiston puita ovat uhanneet pääasiassa paikalliset pitkäkorvat, kun lumikinoksia hyödyntävät citykanit ja rusakot ovat yrittäneet herkutella etenkin koristeomenapuiden kuorella. Talvisuojaukseen onkin pitänyt panostaa.

Monilajisuudella taistellaan kuitenkin jäniksiä suurempia vaaroja vastaan. Ilmastonmuutoksen ja niin ihmisten kuin tavaroiden kansainvälisen liikkumisen myötä Helsingin puustoa uhkaavat uudenlaiset taudit ja tuholaiset.

Kiema kertoo bakteerin koituneen Tokoinrannan hevoskastanjoiden kohtaloksi muutama vuosi sitten. Maailmalta tulee jatkuvasti uutisia uusista kasvitaudeista, jotka voivat olla riski koko paikalliselle ekosysteemille.

”Mitä laajempi lajikirjo, sitä paremmat mahdollisuudet puilla on selvitä erilaisista uhista, kuten kuivuudesta, taudeista tai tuholaisista”, tiivistää Kiema.

Suojaamista ja leikkaamista

Taimet ovat Petra Rantalaisen mukaan sopeutuneet puistoon hyvin.

“Hyväntoivonpuistossa on kuollut keskimääräistä vähemmän puita, vaikka sekin on normaalia alkuvaiheessa. Istutetut taimet ovat pärjänneet oikein hyvin”.

Puisto kuuluu valmistuttuaan ensimmäiset kaksi vuotta rakentajan tarjoaman takuuhoidon piiriin ennen kuin se siirtyy Staran viherkunnossapidon hoiviin. Ensimmäisten vuosien aikana puiden annetaankin rauhassa toipua siitä shokista, minkä uuteen ympäristöön siirtäminen aiheuttaa. Näin ensimmäisen 2–3 kasvukautensa aikana puuta ei leikata, vaan pidetään huoli, että se saa vettä ja voi hyvin. Varsinkin tuulisessa Jätkäsaaressa taimien tuenta on tärkeää.

Tämän jälkeen alkaa puiden pitkäjänteisempi hoitoprojekti eli rakenneleikkaaminen. Kaupunkiympäristössä puilta puuttuu samanlainen luontainen kilpailu kuin metsissä, joissa yhden hehtaarin alueella saattaa kasvaa tuhansia taimia. Kaupungissa jää ihmisen vastuulle huolehtia, että maan lähellä kulkureiteille jää tilaa eivätkä valtoimenaan kasvavat oksat vahingoitu.

”Rakenneleikkaus on hallittua ja säännöllistä leikkausta, jota tehdään vuosikymmenten ajan. Jos puistotyöntekijä aloittaa parikymppisenä työskentelemään tietyllä alueella, hän saattaa leikata samoja puita aina eläkeikään asti”, kertoo Kiema.

Palkittu puisto

Hyväntoivonpuisto palkittiin vuonna 2020 Vuoden Ympäristörakenteena. Jätkäsaaren sydämeksikin kutsuttu puisto on löytänyt paikkansa paitsi keskeisenä läpikulkureittinä, myös varsinkin korona-ajan kohtaamispaikkana.

Asiakaspalautetta tuleekin Sami Kieman mukaan eniten roskapönttöjen täyttymisestä ja roskaamisesta. Toisaalta Hyväntoivonpuistossa on kolme imujätepistettä. Näitä ei muista keskustan puistoista löydy.

Puistossa on runsaasti muutakin ihailtavaa ja ihmeteltävää: sen persoonalliset sillat ja taidetukimuurit ovat osa uuden kaupunginosan identiteettiä. Siellä tutkitaan myös biohiilipohjaisten alustojen vaikutusta puiden kasvuun. Alueen rakennusprosessi on yhä kesken, joten tulossa on vielä lisää lapsille omistettua tilaa, kun eteläosan isompi leikkipuisto valmistuu.

*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*

FAKTA: Hyväntoivonpuistossa kasvaa useita puulajeja:

  • Metsävaahtera
  • Mänty (yli 100 kpl)
  • Kotipihlaja
  • Metsälehmus
  • Pilvikirsikka
  • Lehtosaarni
  • Metsätammi
  • Purppuraomenapuu
  • Amerikanpihlaja
  • Amerikanlehmus
  • Isolehtilehmus
  • Halava
  • Vuorijalava
  • Tuohituomi
  • Metsätammi
  • Tervaleppä

 *^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*^*

Teksti: Milla Palkoaho
Jutun kuva: Hyväntoivonpuisto on jo nyt vehreä, mutta parinkymmenen vuodenpäästä sen yleisilme on hyvin metsäinen. Kuva: Antti Pulkkinen
Juttu on julkaistu alun perin Jätkäsaari-Ruoholahti –lehdessä 15.4.2021.

Ajankohtaista

Hiilineutraalin Helsingin tekijät: Kimmo Kuisma luotsaa ilmastoviisaaksi rakentuvaa Kuninkaantammea

Projektinjohtaja Kimmo Kuisma tuntee olevansa etuoikeutettu voidessaan vaikuttaa kaupun...

Musiikin tahtiin ja tahdon voimalla – Sirkka Lekman löysi oman tapansa liikkua ja sai kävelykykynsä takaisin

76-vuotias Sirkka Lekman löysi oman tapansa liikkua ja sai monien vaiheiden jälkeen käv...

Osallistu Helsinki-kanavalla: Kestävä Helsinki – Miten Helsinki toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita?

Tervetuloa 19. toukokuuta kuulemaan Helsingin toisen YK:n kestävän kehityksen kaupunkit...

Helsingin kaupunki ja poliisi torjuvat yhdessä ajankohtaisia turvallisuusuhkia

Helsingin kaupunki ja Helsingin poliisilaitos tekevät säännöllistä yhteistyötä ajankoht...